Migreeni


Migreeni on invalidisoiva, päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, jonka syntymekanismia ei vielä tunneta. Vaikka se on geneettinen sairaus ja periytyy suvussa, niin yleisyytensä vuoksi se voi ilmetä useammalla henkilöllä samassa perheessä myös ilman periytymistä.

Nykyisen käsityksen mukaan migreeni on yleensä ulkoisten tekijöiden aiheuttama neurologinen sairaus, jossa keskushermosto luo verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Migreeniin on yhdistetty aivorungossa ilmenevät reaktiiviset häiriöt. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta yleisiä oireita ovat voimakas ja sykkivä päänsärky, pahoinvointi sekä valo-, haju- ja ääniherkkyys. Naisilla migreeni voi yleisimmin ilmetä kuukautisten yhteydessä.

Tavallisesti migreenikohtauksen laukaisee jokin ulkoinen ärsyke kuten voimakas valo, haju, ääni tai vaikka stressi. Hoitona migreenikohtauksissa käytetään särkylääkkeitä tai migreenin täsmälääkkeitä. Pimeä ja rauhallinen ympäristö ja lepo voivat myös helpottaa oloa. Joissakin hyvin vakavissa tapauksissa voidaan aloittaa migreenin estolääkitys. Tähän tarkoitukseen käytetään usein muiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, joiden on huomattu vähentävän myös migreenin aktiivisuutta. Toisinaan estolääkitystä tarvitaan vuosien ajan.

Itsehoitona suositellaan ärsyttävien tekijöiden ja migreeniä provosoivien asioiden välttämistä. Länsimainen lääketiede suosittelee myös kiinnittämään huomiota elämäntapoihin, jotta mahdollisia stressitekijöitä voitaisiin vähentää. Tämä on luonnollisesti monelle se haastavin ja vaikein asia toteuttaa, kun migreeniä hoidetaan. Lisäksi suositellaan, liikuntaa, venyttelyä, hierontaa, fysioterapiaa ja jopa akupunktiota.

Perinteinen kiinalainen lääketiede näkee migreenin enemmän sisäsyntyisenä. Migreenikohtaukset voivat saada alkusysäyksensä ulkoisista tekijöistä, mutta alttius migreenikohtauksille on syntynyt jo paljon aikaisemmin. Pitkäaikaisena ja liiallisena koetut voimakkaat tunteet kuten esimerkiksi viha, turhautuneisuus, katkeruus, masennus ja huoli (blogikirjoitus > ”Stressi”) nähdään elimistön sisäisinä patogeeneina, jotka ajan myötä voivat ilmentää itseään mm. migreeninä. Tämä voidaan nähdä lähes yhdenmukaisena nykykäsityksen kanssa, jossa stressillä nähdään olevan merkittävä rooli migreenin syntymekanismissa. 

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että jopa 90% kokemastamme stressistä voi olla tiedostamatonta sterssiä. Tämän vuoksi emme välttämättä edes itse ymmärrä, että kärsimme stressistä.

Tunteiden ja migreenin välillä olevan yhteyden vuoksi, ennen hoitoa on syytä olla tietoinen, että mitä kaikkea stressin taustalla saattaa olla. Sen jälkeen meillä on mahdollisuus päästä jossakin vaiheessa hoitamaan migreeniä jopa sen alkulähteiltä ja parhaimmassa tapauksessa hoidon vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia. 

Perinteinen kiinalainen lääketiede näkee, että muillakin tekijöillä voi olla oma osuutensa migreenin kehittymisessä. Perintötekijöiden vuoksi toiset ovat alttiimpia migreenille kuin toiset vaikkakin epigenetiikka antaa viitteitä siitä, että omalla toiminnallamme ja omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa myös geenien toimintaan ja tämän mukaan pystymme siten perintötekijöistä huolimatta vaikuttamaan migreeniin ja sen ilmenemiseen.

Myös ruokavaliolla voi olla varsin suuri rooli migreenin aiheuttajana ja tämä on vieläpä nykyisillä ruokailutottumuksilla hyvin yleistä. Pitkään jatkunut sopimaton ruokavalio kuten hyvin rasvainen tai hiilihydraattipitoinen ruoka voi aiheuttaa elinjärjestelmiimme ongelmia ja häiriöitä, jotka sitten aiheuttavat migreeniä. Kaikki mahdolliset migreenille altistavat tekijät tulee ottaa yksilöllisesti huomioon myös hoitosuunnitelmassa. 

Akupunktion yksi merkittävimmistä vaikutusmekanismeista migreenin pitkäaikaisessa hoidossa perustuu parasympaattisen hermoston ja vagus-hermon aktivointiin. Vagus-hermon toimivuus on olennainen asia, kun haluamme vähentää kehon stressiä ja vagus-hermoa voimme aktivoida myös itsehoitona usealla eri tavalla. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että rentoutuminen, nauraminen, vapaa-aika, hyvät sosiaaliset suhteet ja positiiviset tunteet aktivoivat vagus-hermoa ja ovat siten hyväksi koko kehon terveydelle.

Vaikka migreeni on hyvin hankala hoitaa ja sen hoitaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, on akupunktio usein tuonut helpotusta migreenipotilaiden elämään. Blogikirjoituksen alta löytyy linkkejä tutkimuksiin, joissa akupunktiota on käytetty yhtenä migreenin hoitomuotona.  

 

 

 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27351677/ - Akupunktio episodisen migreenin ehkäisyyn

 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24867865/ - Akupunktio klusteripäänsäryssä: neljä tapausta ja kirjallisuuskatsaus

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3523683/ - Korva-akupunktio ja Vagal-sääntely

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24359451/ - Neuroanatomiset ja kliiniset vastaavuudet: akupunktio ja vagushermon stimulaatio

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ärtyvän suolen oireyhtymä

Kuva
  Ärtyvän suolen oireyhtymä on vatsan toiminnallinen häiriö, joka ilmenee eri puolilla vatsaa olevina kipuina. Tutkittaessa suolesta ei löydy rakenteellista vikaa tai tulehdusta ja sitä pidetään enemmänkin ominaisuutena kuin sairautena, johon ei ole parantavaa hoitoa. Sitä ei voi todeta laboratoriokokeilla tai tutkimuksilla vaan se diagnosoidaan, kun oirekriteeristö täyttyy ja muut sairaudet voidaan sulkea pois. Oireistoon kuuluvat myös suoliston toiminnan muutokset. Uloste voi olla löysää tai kovaa eikä suoli tyhjene kunnolla ja ulostamiseen liittyy usein vatsakipu. Lisäksi vatsassa voi ilmetä turvotusta ja ilmavaivat ovat myös tyypillisiä. Oireet voivat aaltoilla ja ne voivat olla välillä poissa ja välillä ne voivat olla taas vaikeampia. Tärkeintä ärtyneen suolen hoidossa on itsehoito, jonka tarkoituksena on vähentää oireita niin, että ne eivät hallitse elämää. Hoidon kulmakivinä ovat sopiva liikunta ja itselle oikeanlaisen ruokavalion löytäminen. Lääkehoitoina nykylääketiede...
Lue lisää

Muutos

Kuva
  Muutos   Elämä ei ole vakaa ja muuttumaton, vaan elämän luonne on olla jatkuva prosessi. Elämä virtaa oman kiertokulkunsa määrittämänä ja muuttaa jatkuvasti muotoaan. Välillä tämä rytmi on hitaampaa ja välillä nopeampaa ja se näkyy kaikessa ja kaikkialla. Myös mannerlaatat ovat oman muutoksensa keskiössä. Ne kaikki liikkuvat eri suuntiin erilaisilla nopeuksilla, mutta meidän elämän syklissä mannerlaattojen muutokset ovat äärimmäisen hitaita. Suuret ja pienet muutokset kuuluvat elämään ja tähän luonnollisena osana kuuluu myös se, että kykenemmekö itse mukautumaan ja sopeutumaan näihin elämän mukanaan tuomiin muutoksiin. Elämä voi iskeä elinpiiriimme salaman lailla ja tuoda mukanaan muutoksen tuulen jonkun suuren murheen, sairauden tai sitten onnellisen tapahtuman muodossa. Joskus ylimääräistä kipua voi aiheuttaa pelkästään se, että pyrimme kaikin keinoin vastustamaan sitä mikä on väistämätöntä ja mikä meitä on kohdannut. Muutos ei aina ole kova puhuri, joka kääntää he...
Lue lisää

Niska-hartiaseudun kipu

Kuva
Niska-hartiaseudun hoitaminen kuuluu ortopedisen akupunktion piiriin. Otan sen kuitenkin tarkasteluun omana syndroomana, sen yleisyyden ja erityispiirteidensä vuoksi. Anatomisesti niskaan kuuluvat niska, kaula ja hartia-alue. Niskan alueella on paljon mahdollisia kivun lähteitä kuten esimerkiksi lihakset, välilevyt, fasettinivelet, nivelsiteet ja hermot. Lääkärin pitää tunnistaa ja poissulkea mahdolliset vakavat ja täsmällistä hoitoa vaativat niskasairaudet. Useimmiten niskakivulle ei löydykään yksiselitteistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Tällöin puhutaan epäspesifistä niskakivusta. Epäspesifiin niskakipuun liittyy niska-hartia-alueen väsymys, jomotus ja jännitys, joka voi säteillä päähän tai yläraajoihin. Epäspesifi kipu voi olla peräisin lihaksista tai välilevyistä tai aiheutua fasettinivelistä. Pinnalliset lihaskivut voivat elintapojemme seurauksena kroonistua ja painua syvemmälle lihaksistoon ja kehoon. Ensimmäinen hoidollinen askel on yleensä kipua aiheuttavien riskitekijöide...
Lue lisää