Stressi


Stressiä kuvataan tilanteena, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon vaatimuksia ja paineita, että hänen voimavaransa ylittyvät. Stressiä aiheuttavat mm. liiallinen vastuu, alituinen kiire, sopimaton työ, perheongelmat tai vaikkapa melu. Työelämässä stressiä aiheuttavat mm. työtehtävien hallinnan puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, arvostuksen puute, epäoikeudenmukaisuus ja syyllisyyden tunne tekemättömistä töistä.

Vaikka stressin kokemus on psykologinen, niin nykytiede sanoo sen vaikutusten olevan myös fyysisiä. Länsimainen lääketiede luettelee pitkän listan oireita ja sairauksia, jotka ovat stressiperäisiä tai joissa stressi voi toimia altistavana tekijänä. Näitä ovat esim. korkea verenpaine, migreeni, ärtyvän suolen oireyhtymä, ihottumat, rytmihäiriöt, selkävaivat, niska-hartiasärky, unettomuus, flunssat, hikoilu, pahoinvointi, lihasjännitykset ja -kouristukset, huimaus, leukaperien jännitys, hampaiden narskutus ja allergiat. Stressi myös heikentää immuunijärjestelmäämme ja tätä kautta vastustuskykyämme.

Stressin aiheuttamia psykologisia tuntemuksia voivat olla ärtymys, aggressio, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja unen häiriöt. Pitkäaikainen ja voimakas stressi voi johtaa masennukseen, työkyvyttömyyteen ja itsetuhoisiin ajatuksiin. Huolien jakaminen ja puhuminen ovatkin ensimmäisiä itsehoitokeinoja, kun on syytä epäillä stressin ensioireita.

Vaikka stressin yhteys lukemattomiin fyysisiin oireisiin ja ongelmiin on yleisesti tunnettu ja nykylääketiede sen tunnustaa, niin siinä vaiheessa kun keskustelun aiheeksi tulevat tunteet ja niiden rooli ihmisten sairastumisissa, on se liian hankala ja abstrakti asia käsiteltäväksi monelle länsimaisen kulttuurin edustajalle. Tämä johtuu siitä, että suoraa syy-yhteyttä tunteiden ja sairauksien välillä ei ole pystytty tieteen keinoin todistamaan.

Voisiko kuitenkin olla, että ihmissuhdeongelmat, liiallinen vastuu, arvostuksen puute ja alituinen kiire synnyttävät meissä tunteita kuten huolta, pelkoa, epäoikeudenmukaisuutta, riittämättömyyden tunnetta, murhetta ja jopa surua tai vihaa. Voisiko olla, että kun näitä tunteita on liikaa ja kun ne riittävästi kasaantuvat, niin ne ilmenevät meissä fyysisinä oireina. Voisiko olla, että nämä fyysiset oireet luokitellaan joissakin tapauksissa stressiksi. Voisiko olla, että tämä stressi altistaa meidät ja se on yksi merkittävä osatekijä kun sairastumme. Jos näin on, niin herää mielenkiintoinen kysymys. Onko sairastumisen taustalla stressi vai kokemamme tunteet?

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaisesti stressin hoitoprotokollaan kuuluvat sekä fyysisten oireiden ja vaivan hoitaminen, että myös sairauden psyykkisen aspektin hoitaminen. Tällöin hoidetaan elimistöstä sitä elimistön osaa, joka vastaa taustalla olevista tunteista ja on omalta osaltaan ollut myötävaikuttamassa sairauden syntymisessä. Hoidettaessa on siis syytä tarkoin tietää, mitä kaikkea stressin taustalla voi olla. Myös vagushermon aktivointi on stressin hallitsemisessa varsin merkittävä roolissa.

Kaikki tunteet kuuluvat elämäämme, mutta niiden liiallisuus ja patoutuminen ovat haitallista terveydellemme, kuten stressikin on. Vallitsevien tunteiden kuuluisi olla kohtuullisia ja hallittavia ja niiden tulisi soljua elämän piiriimme koettavaksi ja sitten soljua sieltä myös pois. Meillä ei ole välttämättä kykyä antaa tunteiden tulla ja mennä vapaasti, vaan takerrumme niihin tai patoamme ne. Jos olemme hyvin pidättyväisiä, niin jätämme ilmaisematta tunteet, jotka meidän kuuluisi ilmaista.

Nykypäivänä stressillä on varsin suuri rooli hyvin monien sairauksien syntymekanismissa. Vaikka stressi ei olisikaan sairauden ensisijainen syy, niin se on lähes kaikessa yksi merkittävä sairastumiselle altistava osatekijä. Stressiä lievittämällä voimme lisätä päivittäistä hyvinvointiamme merkittävällä tavalla. Stressin hallitsemisella voi olla hyvinkin kauaskantoiset seuraukset omaan terveyteemme pitkällä aikavälillä.

Alla on muutama linkki, joista pääset tutustumaan tutkimuksiin, joissa akupunktiota on käytetty stressin hoitamisessa. Tutkimuksia löytyy netin syövereistä lisää.



 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7377446/ - Akupunktio henkilöillä, joilla on kohonnut stressitaso

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4203477/ - Vähentääkö akupunktio ajan myötä stressiä?

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2019.01353/full - Akupunktio ja kroonisen stressin aiheuttama masennus

https://www.researchgate.net/publication/230739052_Role_of_acupuncture_in_stressmanagement - Akupunktion rooli stressinhallinnassa

 

 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ärtyvän suolen oireyhtymä

Kuva
  Ärtyvän suolen oireyhtymä on vatsan toiminnallinen häiriö, joka ilmenee eri puolilla vatsaa olevina kipuina. Tutkittaessa suolesta ei löydy rakenteellista vikaa tai tulehdusta ja sitä pidetään enemmänkin ominaisuutena kuin sairautena, johon ei ole parantavaa hoitoa. Sitä ei voi todeta laboratoriokokeilla tai tutkimuksilla vaan se diagnosoidaan, kun oirekriteeristö täyttyy ja muut sairaudet voidaan sulkea pois. Oireistoon kuuluvat myös suoliston toiminnan muutokset. Uloste voi olla löysää tai kovaa eikä suoli tyhjene kunnolla ja ulostamiseen liittyy usein vatsakipu. Lisäksi vatsassa voi ilmetä turvotusta ja ilmavaivat ovat myös tyypillisiä. Oireet voivat aaltoilla ja ne voivat olla välillä poissa ja välillä ne voivat olla taas vaikeampia. Tärkeintä ärtyneen suolen hoidossa on itsehoito, jonka tarkoituksena on vähentää oireita niin, että ne eivät hallitse elämää. Hoidon kulmakivinä ovat sopiva liikunta ja itselle oikeanlaisen ruokavalion löytäminen. Lääkehoitoina nykylääketiede...
Lue lisää

Muutos

Kuva
  Muutos   Elämä ei ole vakaa ja muuttumaton, vaan elämän luonne on olla jatkuva prosessi. Elämä virtaa oman kiertokulkunsa määrittämänä ja muuttaa jatkuvasti muotoaan. Välillä tämä rytmi on hitaampaa ja välillä nopeampaa ja se näkyy kaikessa ja kaikkialla. Myös mannerlaatat ovat oman muutoksensa keskiössä. Ne kaikki liikkuvat eri suuntiin erilaisilla nopeuksilla, mutta meidän elämän syklissä mannerlaattojen muutokset ovat äärimmäisen hitaita. Suuret ja pienet muutokset kuuluvat elämään ja tähän luonnollisena osana kuuluu myös se, että kykenemmekö itse mukautumaan ja sopeutumaan näihin elämän mukanaan tuomiin muutoksiin. Elämä voi iskeä elinpiiriimme salaman lailla ja tuoda mukanaan muutoksen tuulen jonkun suuren murheen, sairauden tai sitten onnellisen tapahtuman muodossa. Joskus ylimääräistä kipua voi aiheuttaa pelkästään se, että pyrimme kaikin keinoin vastustamaan sitä mikä on väistämätöntä ja mikä meitä on kohdannut. Muutos ei aina ole kova puhuri, joka kääntää he...
Lue lisää

Niska-hartiaseudun kipu

Kuva
Niska-hartiaseudun hoitaminen kuuluu ortopedisen akupunktion piiriin. Otan sen kuitenkin tarkasteluun omana syndroomana, sen yleisyyden ja erityispiirteidensä vuoksi. Anatomisesti niskaan kuuluvat niska, kaula ja hartia-alue. Niskan alueella on paljon mahdollisia kivun lähteitä kuten esimerkiksi lihakset, välilevyt, fasettinivelet, nivelsiteet ja hermot. Lääkärin pitää tunnistaa ja poissulkea mahdolliset vakavat ja täsmällistä hoitoa vaativat niskasairaudet. Useimmiten niskakivulle ei löydykään yksiselitteistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Tällöin puhutaan epäspesifistä niskakivusta. Epäspesifiin niskakipuun liittyy niska-hartia-alueen väsymys, jomotus ja jännitys, joka voi säteillä päähän tai yläraajoihin. Epäspesifi kipu voi olla peräisin lihaksista tai välilevyistä tai aiheutua fasettinivelistä. Pinnalliset lihaskivut voivat elintapojemme seurauksena kroonistua ja painua syvemmälle lihaksistoon ja kehoon. Ensimmäinen hoidollinen askel on yleensä kipua aiheuttavien riskitekijöide...
Lue lisää